Kesähaaste
Näppärät Näpit päätti
kevätkauden iloisesti kahvitellen, vaikka me kaikki jäimme luokalle. Tähän on
kuitenkin jo totuttu ja onhan se mukava kun mahtava porukka pysyy kasassa !
Opettajamme tapana on
antaa kesäksi virikkeitä/laiskanläksyjä/haasteita. Tällä kertaa osakseni tuli
japanilaisen virkkausmallin mukaan virkattu liina. Ohje on erikoisalbumista
Kauneimmat käsityöt Virkkausmalleja. Saatesanoiksi tuli vielä, että "ei
sulle mitään yksinkertaista anneta", mikä tietysti sattui sen verran kunnianhimoon
että haaste otettiin vastaan ja ajattelin että tuostahan se tehdään suit sait.
Ohjeen mukaan
virkkauslankana on nro 20. Ajattelin että kyllähän sen voi tehdä paksummastakin
langasta kun sitä sattui olemaan eli nro 10. Aloitin virkkaamisen heti
toukokuussa, että saan sen heti valmiiksi.
Ohjeen mukaan tehdään
ensin neljä isompaa ja neljä pienempää
pyöreätä kukkaa. Tässä tuli ensimmäinen moka kun aloitin tekemällä ne
kaikki. Isomman kukan ympärille aletaan virkkaamaan pylväsketjua, mutta ohjeen mukaan tehtynä
siitä tulikin liian tiukkaa ja kukka kupruili.
No, vika lienee
langassa. Meidän kaupassa ei ollutkaan nro 20 lankaa. Olin lähdössä
etelä-Suomeen lapsenlikkaukseen, sieltähän sitä lankaa saa ! Kävikin sitten
niin sopivasti, että pääsin miniän mukaan Tallinnaan, linja-autollinen mukavia
naisia. Päätin että nyt Karnaluksiin ! Niinpä me kävelimme ja löysimme kaupan
tosi hienosti, ja paluumatkalla oli vielä kaksi muutakin käsityökauppaa.
Karnaluksissa silmät
pyöreinä ihmeteltiin tavaran määrää, ja mukaan tarttui virkkauslankaa,
virkkuukoukkuja, vetoketjuja, muliinilankaa, leikkurin teriä.
Miniä oli antanut
minulle keskeneräisen virkkauksen, jota ei aikonut enää jatkaa ja mallikin oli
ajat sitten hukkunut. Minullahan oli joutilasta aikaa ennen Tallinnaan menoa,
joten purkamaan ja uutta aloittamaan ! Tästä tulikin sitten hidaste, koska en
voinut aloittaa haastetyötäni ennen kuin se työ oli valmis. Ja valmistuihan se
sitten kun olin jo kotona.
Ja sitten haastetyön
kimppuun. Nyt olin viisaampi ja tein vain yhden kukan, jonka ympärille
virkataan pylväsketjua. Aiemmin tekemäni kukat ja pylväsketjut siirtyivät
syrjään. Mutta taaskin pylväsketju kiristi ja kukka kupruili. Purkamaan !
Ohjeesta poiketen tein sitten ylimääräisiä kerroksia,ja johan alkoi näyttämään
paremmalta.
Tätä työtä on sitten
tehty kaikissa mahdollisissa paikoissa, mikä aiheutti kuitenkin sen, että sitä
myös purettiin virheiden takia, jopa niin paljon että liina voidaan sanoa
virkatun purkulangasta. Mutta siinähän sitä pinnaa koiteltiin. Menin
ystävättäreni kanssa musiikkitapahtumaan, ja majapaikkamme emäntä kielsi
minulta kokonaan virkkaamisen. Menimme ulkoilmakonserttiin ja viereemme sattui
nainen, joka ennen konsertin alkua neuloi sukkaa ! Totesin ystävättärelleni
"katkerana", että täällähän minä olisin voinut virkata..... Tällä
naisella oli sellaiset puikot, joita en ennen ollut nähnyt, eli numero oli
2,75. Kyllä matkailu avartaa !
Oma lukunsa on sitten
autossa virkkaaminen. Siinäkin kuski meinaa toppuutella intoani, mutta tässä kohti
uskallan jo jättää huomautukset omaan arvoonsa. Niinpä siinä sitten virkataan,
paitsi silloin kun koukku putosi penkin väliin enkä saanut sitä pois ennenkuin
oli pysähdys. Silloin ei siis virkattu. Mutta siitäkin opin sen, että tein
koukun varteen poralla reiän, johon pujotin kaulanauhan ja johan pysyy tallessa
!
Liinan ohjeet olivat
pääosin selkeät, mutta muutamassa kohdassa työ eteni yrityksen ja erehdyksen
kautta. Tutkin jo ohjekirjaa josko siellä olisi yhteystietoja mistä saa kysyä
ohjeista. Takakannessa luki: Näiden mallien virkkaaminen onnistuu
aloittelijaltakin. Vai niin.
Vihdoinkin liina
sitten vastoinkäymisistä huolimatta valmistui yli kahden kuukauden ajassa.
Opettajan korvia varmaan kuumotti, kun motkotin kesän pilaamisesta. Kun
Näppärät nyt syksyllä kokoontuu, palautan opettajalle rispaantuneen
mallikirjan, esittelen ylpeänä kauniin liinani ja odotan jo jännässä
minkälaisen haasteen saan ensi kesäksi !
