NÄPIT LATAA

Näppärät Näpit saavat voimavaransa huumorista ja herkuista.

Huomaat että Näppärät Näpit ovat sinnikkäitä ja osaavat soveltaa, eivätkä luovuta.

Tällä sivulla on maistiaisia. Ole hyvä!

210 VUOTTA

 Mitä lahjaksi näppärälle?

KESÄLOMAKAKKU 2016

Kakun mittaaminen.

Ystävänpäivät 2015.

Pienet nyyttärit joulun alla 2014.

Tuunattu "Normaali" vatkattu italialainen pullakakku.

KUORRUTETTU PORKKANAKAKKU

Taikina:

2 munaa

2dl sokeria

1/2dl öljyä

50g rouhittua saksan- tai hasselpähkinää

1 ½ dl vehnäjauhoja

200g hienoksi raastettua porkkanaa

1tl jauhettua kanelia

1tl soodaa

Pinnalle:

100g maustamatonta tuorejuustoa

½ dl sokeria

½ tl vaniljasokeria

tilkka sitruunamehua

1.     Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, vatkaa joukkoon öljy ja lisää loput ainekset kevyesti nostellen.

2.     Levitä taikina laakeaan voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan. Kypsennä 45-50 min 200 asteisessa uunissa. Anna jäähtyä ja kumoa vuoasta.

3.     Sekoita tuorejuustoon sokeri ja vaniljasokeri sekä tilkka sitruunamehua. Sivele tuorejuusto kakulle.

Herkuttele ja nuole näppis!

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Punajuurikakku

3 munaa

3dl sokeria

2dl rypsiöljyä

5dl vehnäjauhoja

1tl suolaa

1tl leivinjauhetta

2rkl kanelia

1tlk ananasmurskaa

300g etikkapunajuuria

2dl rusinoita

1-2dl rouhittuja pekaanipähkinöitä

Sekoita kuivat aineet keskenään.

Valuta ananaksen liemi pois.

Vaahdota munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi.

Lisää puolet öljystä joukkoon ja jatka sekoittamista. 

Siivilöi kuivat aineet joukkoon.

Raasta punajuuri taikinan joukkoon.

Lisää loput ainekset.

Kaada taikina vuokaan. Paista 175 asteessa n. 45-55 min.

Anna jäähtyä.

Punajuurikakku kestää säilyttämistä hyvin ja maku vaan paraneet.

( Näppäriltä ei paljon jäänyt säilytettäväksi.)

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Kirsikkahillotäytteinen bostonkakku kymmenelle.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Neulansilmään laitetaan lanka edestä taaksep.....eiku ylhääl.....

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Tapahtui tänä aamuna

Tänään on se päivä kun kaikki tuovat jotain naposteltavaa näppärien näppien pikkujouluun.

Olin jo illalla katsonut kuppikakkukirjasta ohjeen valmiiksi.

Keittiön ikkunalla paloi kynttelikkö ja oli vielä hämärää. Aukaisin kirjan, aineet, mittakupit, vatkaimet ja kulhot esiin.

Mittasin 80 g margariinia ja 80 g sokeria. Vatkasin ne vaahdoksi ja jatkoin ohjeen lukemista. Ohjeessa luki että vatkaa muna ja sokeri vaahdoksi. Tarkensin hieman katsetta ja eihän siinä puhuttu mitään margariinista eikä mitään ainetta pantu 80 g, vaan sokeria 60 g ja muna.

No, siirsin rasvat syrjään, teenpä vaikka viipalepiparkakkuja siitä.

Uuteen kulhoon muna ja sokeri, ja vaahdoksi. Mittasin 100 g jauhoja ja silmäilin taas ohjetta. Jauhoja pitikin olla 250 g. Tässä vaiheessa piti jo laittaa valot. No nyt jatkui jo homma paremmin. Kakkujen päälle piti laittaa fariinisokeria ja kanelia. Fariinisokeri oli kovana paakkuna kaapin ylähyllyllä, joten laitoin hienoa sokeria ja kanelia.

Laiton kaksi vuokaa päällekkäin etteivät laajene vaan nousevat nätisti. Ja sitten uuniin.

Tässä vaiheessa koemaistaja oli jo hermona kun piti lähteä lunta kolaamaan eikä vielä saanut maistaa yhtä kakkua. Tulihan ne sieltä uunista sitten ulos ja koemaistaja nappas heti kuuman kakun.

Miksi tässä on kaksi paperia  päällekkäin, onko tullut vahinko ? Yritin kauniisti kertoa perustelut.

Eihän nämä lähe paperista pois, puolet jää paperiin. Nyt jo vähän ärsytti: mitä menet niitä kuumana syömään ja paperi pitää ottaa rauhallisesti pois.

No menihän se siitä lopulta ulos.

Taidanpa sittenkin tehdä serenakakkuja siitä syrjään pannusta rasvasta. Mitataan lisää rasvaa, nyt on yhteensä 125 g, ja sokeria lisää 90 g ja vaahdotetaan.  Ja sitten luetaan ohjetta. Voi p, pitääkin olla fariinisokeria ja rasvamääräkin on vielä väärin.

Ei auta, tehdään sittenkin viipalepiparkakkuja. Jaa tuossa ohjeessa lukee että kanelia ja kardemummaa ja neilikkaa, sehän on sama kuin söisi tavallisia piparkakkuja. Päälle olis vielä pitänyt laittaa mantelirouhetta eikä sitäkään näkynyt olevan.

Hei - onhan google eli kvg ! Sieltä löytyi ohje Maailman parhaat viipalepikkuleivät. Olen kyllä noiden ylisanojen suhteen vähän skeptinen, netissä on vaikka mitä maailman parhaita ja sitten ne ei oikeasti olekaan ainakaan minun kokkaamina.

Yrittänyttä ei laiteta, jatketaan hommia ! Tässä ohjeessa oli mausteena vain vaniljasokeri, mutta yksi kummallisuus: munankeltuainen, siitäkään en oikein tykkää, kun ei sitä valkuaista sitten saa käytettyä. Taas lisää rasvaa ja sokeria taikinaan.

Taikinasta tuli ihan hyvä, helppo leipoa, paiston jälkeen vähän jäähtyy ja leikataan viipaleiksi. Näin tehtiin.

Vielä jäi ne serenakakut vähän kaivelemaan. Fariinisokeri kaapista ulos, vähän vettä pussiin jotta pehmenisi. Ei tässä jouda odottamaan, hakkasin veitsellä köntistä sopivan määrän fariinisokeria ja laitoin kulhoon ja lisäsin vielä vähän vettä. Kyllä se siitä pehmeni ja taikinan teko jatkui. Kakut ohjeen mukaan palloiksi, haarukalla litteäksi ja sitten voitelu munalla. Ahaa, tähän meneekin se valkuainen joka jäi yli.

Ja mitä pitäis olla päälle: mantelirouhetta jota ei ollut ja raesokeria jota ei ollut. Ripsuttelin vähän hienoa sokeria, totta siitä hyvä tulee.

Kakut tulivat uunista kalpeina ja vähän kummallisen näköisinä, mutta kyllä ne kypsiä olivat. Sitten tuli ahaa - elämys: mullahan on pursotettavaa sokerikuorrutusta, laitan vähän päälle niin tule makeamman näköiset. Kuorrutus olikin valitettavasti vihreää, tulos oli jotenkin sairaan näköistä.

Tässä vaiheessa tulikin koemaistaja sisälle. Ei mennyt hyvin hälläkään: piti tehdä yläkaapin ja jääkaapin väliin 9 sm välikappale. Ei ollut löytänyt valkoisella pinnoitettua levyä, vaan olisi pitänyt maalata. Komensin takaisin varastoon, siellä on valkoista levyä mutta kun sinä et koskaan  löydä mitään. Meni nöyränä poikana takaisin verstaalle ja tulee sieltä uuden välikappaleen ja kirosanan kanssa: ruuvit tuli läpi, entisen kappaleen tukilauta halkesi, molemmat oli pitänyt tehdä vielä uudet. Sovitettaessa piti panna vielä huopatarrat väliin, kun oli tullutkin tehtyä hieman kapea.

Koemaistaja siirtyi sitten serenakakkuihin: Miksi näissä kaikissa ei ole kuorrutusta ?

No siksi, kun se kuorrutus oli niin jäykkää etten jaksanut puristella ja oli niin ruman väristäkin. Puristele ite !

Ei minun tartte puristella kun minä syön vain näitä koristeltuja. Niinpä tietenkin.

Nyt sitten mielenkiinnolla odottelen millaista paahtopaistista tulee, onhan siinä kaksi kätevää tekijää, kokki tekee paistin ja minä perunat, porkkanat ja kastikkeen. Voiko nekin pilata ?

Hyvää Joulua vaan kaikille ja maistelkaapa näitä maailman parhaita viipalepiparkakkuja !